Mikä Hertta on?
Hertta on uusi testi sydäntapahtumien ennaltaehkäisyyn ja sydänterveyden seuraamiseen
Hertta on verinäytteeseen perustuva laboratoriotesti, joka mittaa sydänkohtauksen riskiä tarkemmin kuin yleisesti käytetyt kolesterolimittaukset. Hertta-testillä voi määrittää myös riskiä sairastua tyypin II diabetekseen.
Yksi testi, kaksi tulosta.
Sydäntapahtumien ennaltaehkäisy
Suurin osa sydänkohtauksista olisi ennaltaehkäistävissä. Mitä aikaisemmin riski huomataan, sitä paremmin siihen voi vaikuttaa.
Terveillä elintavoilla, joihin kuuluvat säännöllinen liikunta, ylipainon välttäminen, tupakoimattomuus sekä terveellinen ruokavalio, voi pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä ja vähentää sydäninfarkteja.
Sydänterveyden seuranta
Hertta-testillä voi seurata riskin muuttumista. Hertta-testin riskipisteisiin vaikuttaa perimän lisäksi elämäntavat kuten ravinto ja liikunta. Myös mahdollinen lääkitys voi vaikuttaa riskipisteisiin. Mikäli elämäntapaan ja/tai lääkitykseen tehdään muutoksia, voi testin toistaa 3 – 6 kuukauden kuluttua.
Miksi tehdä testi?
Puolet sydänkohtauksista tulee henkilöille, joilla on suositusten mukaiset kolesteroliarvot ja joka viidennellä sydänkohtauksen saaneella henkilöllä ei ole tunnettuja riskitekijöitä.
Hertta-testillä voi tunnistaa kohonneen sydänriskin ja riskin sairastua tyypin II diabetekseen ajoissa, myös henkilöiltä, joilla ei ole tunnettuja riskitekijöitä. Testi ennustaa tulevien vuosien (1-10 vuotta) sydän- ja diabetesriskiä, ja mitä aikaisemmin riski havaitaan, sitä paremmin siihen on mahdollista vaikuttaa.
Kenelle Hertta-testi sopii?
- Henkilöille, joilla on suvussa varhaista valtimotautia, tyypin II diabetesta tai muita tunnettuja sepelvaltimotaudin riskitekijöitä
- Riskin mittaamiseksi miehille 40-vuotiaasta ja naisille 50-vuotiaasta lähtien
- Sepelvaltimotautipotilaille riskin arvioimiseksi
- Kolesterolilääkitystä käyttäville henkilöille jäännösriskin arvioimiseksi
- Tyypin II diabeteksen riskin mittaaminen väestötasolla
- Sydämensä terveydestä kiinnostuneille
Mitä jos riskini on kohonnut tai korkea?
Mikäli sydänkohtauksen ja/tai diabeteksen riskisi on kohonnut tai korkea, jatkotoimenpiteistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Tilanne ja toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti. Riskiä alentavat elämäntapamuutokset, kuten tupakoinnin lopettaminen, ruokavalion muuttaminen, liikunnan lisääminen ja stressin vähentäminen. Hoitomuotoja ovat myös mahdollisen lääkehoitojen aloitus tai niiden optimointi.
Mikäli Sydänriskiluku on kohonnut, eli arvoltaan 7-9, voi riskin alentamiseksi harkita elämäntapahoitoa.
Mikäli Sydänriskiluku on korkea, eli välillä 10 – 12, suositellaan riskin alentamista elämäntapahoidolla ja mahdollisesti lääkityksen aloituksella tai optimoinnilla. Keskustele hoitomuutoksista aina lääkärin kanssa.
Mikäli Diabetesriskiluku on korkea, eli välillä 15 – 100, voi riskin alentamiseksi harkita elämäntapahoitoa. Tyypin 2 diabetesta voi ennaltaehkäistä terveellisillä elintavoilla. Terveellisiin elämäntapoihin kuuluu terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, painonhallinta ja tupakoimattomuus.
Hertta-testi on suomalainen keksintö. Testin on kehittänyt suomalainen diagnostiikkayritys Zora Biosciences Oy
Testi perustuu vuosien aikana tehtyyn laadukkaaseen tutkimukseen ja vertaisarvioituun tieteeseen. Tutustu testin taustalla olevaan tieteeseen ja julkaisuihin.
Hertta-testi on käytössä myös Yhdysvalloissa Mayo-klinikassa.
Mayo-klinikassa testi on saatavana nimellä Mi-Heart
Rajoitteet
Hertta antaa tilastollisen riskinarvion. Matalat pisteet testissä eivät varmuudella poissulje sydänkohtauksen tai diabeteksen riskiä, vaikka todennäköisyys sairastumiseen on tällöin selvästi pienempi kuin henkilöillä, jotka saavat testissä korkeat pisteet. Korkeilla riskipisteillä ei myöskään 100% varmuudella voi sanoa, että tulee saamaan sydäninfarktin, vaan riski sydäninfarktiin on kohonnut.
Kaikista lääkehoitomuutoksista tulee aina keskustella lääkärin kanssa. Älä lopeta lääkitystäsi vaikka Hertta-testin tulos olisikin matala. Matala riskitaso voi johtua esimerkiksi saamastasi hoidosta. Riskinarvio peilaa näytteenoton hetkistä tilaa, mikäli elämäntapoihin tai hoitoihin tulee muutoksia voi se vaikuttaa riskiin. Riski voi myös kasvaa ikääntymisen myötä.