Usein kysytyt kysymykset
Mikä Hertta on?
Hertta on Suomessa kehitetty lääketieteellinen laboratoriotesti, joka mittaa verinäytteestä sydän- ja verisuonitapahtumien ja tyypin II diabeteksen riskiä. Sydän- ja verisuonitapahtumat, joiden riskiä testi mittaa ovat: sydäninfarkti, aivoinfarkti ja sydänperäinen kuolema.
Mihin testi perustuu?
Verinäytteestä tehtävään CERT-analyysiin, jossa mitataan veren keramidimolekyylien pitoisuuksia ja niiden keskinäisiä suhteita. Tutkimus antaa tulokseksi kaksi riskilukua: 1) sydänriskiluvun (0-12) ja siihen perustuvan lausunnon ja 2) diabetesriskiluvun (0-100) ja siihen perustuvan lausunnon.
Kenen kannattaa tehdä Hertta-testi?
Testi soveltuu sydänriskin mittaamiseksi miehille 40-vuotiaasta lähtien ja naisille 50-vuotiaasta lähtien. Testi sopii myös nuorille aikuisille, joilla on sukurasitteena varhaista sepelvaltimotautia tai muita tunnettuja sepelvaltimotaudin riskitekijöitä.
Lisäksi testi sopii sepelvaltimotautipotilaille, joiden kohdalla voidaan arvioida uusintakohtausten riskiä. Testi sopii myös jo kolesterolilääkkeitä käyttäville henkilöille. Sepelvaltimotaudin riski kasvaa iän myötä. Mitä aikaisemmin riski tunnistetaan, sitä paremmin riskiin voi vaikuttaa. Hertta sopii myös kaikille sydämensä terveydestä kiinnostuneille.
Miten saan tehtyä testin?
Varaa aika suoraan laboratorioon tai lääkärille ja pyydä lähete Hertta-testiin. Tarkista saatavuus Miten testiin -sivulta. Käy laboratoriossa antamassa verinäyte. Tulokset valmistuvat 5-10 päivässä. Keskustele niistä lääkärisi kanssa, etenkin mikäli olet testin perusteella korkeassa riskissä.
Mikä on CERT?
Hertta on tieteelliseltä nimeltään CERT – Coronary Event Risk Test. Laboratorioista Hertta löytyy S -CERT, S -Keram tai Pt-Hertta nimellä. Hertta-testi mittaa keramidi-molekyylejä, Keram on lyhenne sanasta keramidit. S-etuliite tarkoittaa seeruminäytettä.
Lue lisää keramideista ja miksi niitä mitataan Keramidit-sivulta.
Mitä eroa on kolesterolitestillä ja Hertta-testillä?
Kolesterolitestillä tai lipidimittauksilla (lipidipaneeli) määritetään veren HDL- ja LDL-kolesterolin pitoisuuksia. Hertta taas mittaa eri molekyylejä, jotka kertovat erityisesti riskistä saada vakava sydänkohtaus. Hertta on erityisen hyvä mittari vakavan sydänkohtauksen tai sydänkuoleman riskin selvittämiseen. Kolesteroliarvot saattavat olla normaalit ja silti riski saada sydänkohtaus voi olla kohonnut. Hertta-testin toimivuus ei perustu kolesteroliarvoihin.
Miksi menisin testiin?
Tunnistaaksesi kohonneen sydänriskin ajoissa. Mitä aikaisemmin riski huomataan sitä paremmin voit riskiisi vaikuttaa. Muuttamalla elämäntapoja ja ruokavaliota voidaan usein pienentää sairastumisriskiä.
Mitä teen, jos riskilukuni on kohonnut tai korkea?
Keskustele hoitomuodoista lääkärisi kanssa. Lääkäri arvioi parhaan mahdollisen hoidon tapauskohtaisesti. Muuttamalla elämäntapoja ja ruokavaliota voidaan usein pienentää sairastumisriskiä.
Mitä jos riskini on matala?
Hertta antaa tilastollisen riskinarvion. Matalat pisteet testissä eivät varmuudella poissulje mahdollisuutta saada sydänkohtausta tulevaisuudessa, vaikka sen todennäköisyys onkin keskimääräistä pienempi. Kaikista lääkehoitomuutoksista tulee aina keskustella lääkärin kanssa. Älä lopeta lääkitystäsi, vaikka Hertta-testin tulos olisikin matala. Matala riskitaso voi johtua esimerkiksi saamastasi hoidosta tai elintavoistasi.
Tarkoittaako matalat riskipisteet, etten tule saamaan sepelvaltimotautia tai sydänkohtausta?
Matalat pisteet testissä eivät varmuudella poissulje mahdollisuutta saada sydänkohtausta tulevaisuudessa, vaikka sen todennäköisyys onkin keskimääräistä pienempi. Sepelvaltimotauti kehittyy vuosien kuluessa, joten esimerkiksi terveellisiä elintapoja on hyvä ylläpitää matalista riskipisteistä huolimatta.
Käytän kolesterolia alentavaa lääkitystä, kannattaako minun tehdä Hertta?
Vaikka kolesterolilääkitys olisi käytössä, on mahdollista, että sydänkohtauksen riski on silti olemassa. Tällöin puhutaan jäännösriskistä. Hertalla voidaan arvioida jäännösriskiä huolimatta lääkityksestä.
Minulla on todettu sepelvaltimotauti, mitä hyödyn Hertasta?
Hertta-testillä voi selvittää liittyykö sepelvaltimotautiin tavanomaista korkeampi sydänkohtausriski. Vastaavasti kolesterolimittaukset toimivat huonosti riskin tunnistamisessa sepelvaltimotaudissa.
Olen sairastanut sydäninfarktin. Mitä hyötyä minulle on Hertta-testistä?
Hertta-testillä voit selvittää onko sinulla tavallista korkeampi riski saada uusi sydäninfarkti. Hertta-testillä voi myös määritellä onko lääkityksestä huolimatta jäljellä kohonnut riski sydänkohtauksen saamiseen. Tätä kutsutaan jäännösriskiksi.
Mitä eroa on sydänriski-geenitestillä ja Hertalla?
Hertta-testi kertoo tämän hetkisestä terveydentilastasi ja myös elintapojesi vaikutuksesta riskiin. Hertta-testin riskiin voi vaikuttaa elämäntapamuutoksilla ja tarvittaessa lääkityksellä. Geenitestit taas kertovat perinnöllisestä riskistä. Geenitestit eivät kerro nykyisestä terveydentilastasi tai peilaa sen hetkisiä elintapojasi. Geenitestillä saa saman tuloksen riippumatta siitä, minkä ikäisenä testin teet. Geenitestin tulos ei muutu vaikka muuttaisit elintapojasi.
Minulla on matala LDL-kolesteroli, mitä hyötyä on Hertta-testistä?
Hertta-testi voi löytää kohonneen riskin riippumatta kolesterolitasoista. Puolella niistä henkilöistä, jotka tulevat sairaalahoitoon sydänkohtauksen takia on normaali LDL-kolesterolitaso.
Kävin Hertta-testissä 6kk sitten, sen jälkeen kävin lääkärissä ja aloitin elintaparemontin. Onko minun hyötyä käydä testissä uudestaan nyt ja näkyykö muutos tuloksissa?
Hertta-testin tulos peilaa aina sen hetkistä tilannetta eli hyvin todennäköisesti elintapamuutoksesi näkyy myös tuloksissa. On myös hyvä nähdä muuttuvatko tuloksesi riittävästi parempaan suuntaan vai kannattaako elintapojen lisäksi harkita myös lääkitystä. Muutosten jälkeen on hyvä tehdä uusintamittaus 3-6 kk kuluttua ja katsoa onko riskipisteet laskeneet.
